Alma mater haluaa rahani

Tuli alumnipostia alma materista, haluavat rahani. Menestystarina, tuloksellisuus, kestosuosikki, laatustatus, kilpailukyky. Esitteessä poseeraavat yliopiston valovoimaisimmat alumnit, Tuuli Matinsalo, Arto Nyberg ja Kai Hiltunen Numerola Oy:sta. Ja mikä parhainta, jos kyljestäni irtoaisi yli 20 000 egee tuohta, saisin nimeni kunnialaattaan Agora-rakennukseen, Martti Ahtisaari-salin seinään!

Jos lahjoitan vähemmän, saan kuitenkin nimeni "Syöpäläiseen". Oisha sekii jottain, jos nimi ois lehellä.

Hemmetti mitä pönötystä. Olen jo kauan ollut sitä mieltä, että Jyväskylän yliopisto on suomalaisista yliopistoista tuotteistetuin (kolikon kääntöpuoli: osaavat markkinoinnin), mutta tämä menee jo yli ymmärrykseni.

Olen myös valmistunut Tampereen yliopistosta, mutta koska olen myös työssä siellä, en ole saanut alumnipostia. Jos saan selville, että TaY:lla ei ole alumnirahastoa, menen heti Päätalolle ostamaan hopeisen alumnipinssin. (Dream on, varmasti on)

Planeta Tangerina

Portugalilaisen Planeta Tangerina-lastenkirjakustantamon webbisivuilta
www.planetatangerina.com
voi käydä ihailemassa taidetta, joka lämmittää älyä, henkeä ja sydäntä. Kuvassa Isabel Martinsin (kirj.) ja Bernardo Carvalhon (kuv.) kirjankansi Coracão de Mãe (Åidin sydän), samoilta tekijöiltä on tullut myös yhtä ihana isäkirja.

Planeta Tangerina näyttää olevan taiteilijakollektiivi, jonka jäsenet ovat saaneet monia kuvituspalkintoja. Eikä ihme, jo pelkkä värimaailma kutsuu mukaan ja saa katsomaan maailmaa eri perspektiivistä kuin ennen.

Yhteiskunnissa, joissa tuotetaan hyvää lastenkirjallisuutta, on toivoa. Suomi ei todellakaan ole tässä suhteessa takapajula, mutta tämän päivän suomalaisten lastenkirjojen kuvamaailma ei puhuttele minua. Moni juonellisesti loistava kirja on kuvitukseltaan joko sekavan kaoottinen tai imelyydellä pilattu. Meillä on yksi kansallinen tuote yli muiden, jonka kanssa nykykuvittajat eivät pysty kilpailemaan.

Olen saanut paljon irti myös neuvostoliittolaisista lastenkirjoista ja -animaatioista, erityisesti Uspenskin suuresta tuotannosta ja Hitrukin Vinni Puhista. Portugalilaiset ovat jotenkin samoilla kalavesillä, mutta maalaavat tätä maailmaa raikkaammilla väreillä.